Viimein koitti odotettu lomamatkamme Kreetalle, tarkemmin Kreetalle Agia Marinaan! Lento oli Airfinlandin lomalentoja, ja tilaa koneessa oli sen mukaisesti eli istuimme tosi napakassa rivistössä. Lentomatka 3,5 tuntia meni kuitenkin tosi nopeasti, varsinkin kun pojat saivat pelata pelejään.
Hotelliin pääsimme vasta illan jo pimennyttyä. Kuumuus oli yhä kova ja ikkunat pihalle asti auki. Huoneistoomme saapuikin meitä ilahduttamaan jättimäinen lentävä torakka, kokoa useampi sentti! Lopulta saimme sen kiinni ja nuijittua hengiltä. Huomautimme asiasta respaan, jossa pahoiteltiin asiaa ja sanottiin asian johtuvan kuumuudesta. Huoneet tultiin myrkyttämään heti seuraavana päivänä. Vanhoina Moskovan-kävijöinä emme tosin asiasta pahemmin hermostuneet, olimmehan eläneet niiden keskellä jo aiemminkin.
Koneen annos ei pitkään nälkää pidellyt, joten lähdimme hotelloiduttuamme lähikadulle syömään. Aivan vierestä löytyi kreikkalainen pikaruokapaikka, jossa tilasimme mm. pita gyroa ja aitoa kreikkalaista salaattia, ei malmin turkkilaisten tekemää:
Yö menikin hikoillessa, kun ilmastointi ei kuulunutkaan hintaan. Aamulla kiukkuinen Valtteri herätti ennen yhdeksää ja valitti kuumuutta. Oloa menimme parantamaan uima-altaalle, joka oli
ikkunamme alla:
Johan olo koheni! Vesi oli ihanan lämmintä, niin ettei siitä meinannut raskia nousta lainkaan.
Koska oli 18. heinäkuuta, oli Marcuksen syntymäpäivä. Pojat vetelivät sikeitä omassa kaksiossaan, joten hankimme kakkupalan ja donitseja päivän sankarille. Pistelimme 15 kynttilää kakkupalaan, sytytimme ne ja herätimme tokkuraisen Marcuksen laulamalla:
Päivällä luulimme torakan heränneen henkeen, sillä se oli kadonnut lattialta! Etsiessämme sitä huomasimme pikkumuurahaisten raahanneen sen seinän rakoon pesäänsä niin, että vain siivet enää pilkottivat:
Päivän uinnit pyyhkivät torakat mielestä. Sijaintimme oli todella unelma: asuntomme kuvassa näkyvässä toisessa kerroksessa, parveke suoraan merelle päin, uima-allas ikkunan alla, josta pystyi hyvin valvoman lapsia, ja ovelta reilut viisi askelta itse altaalle! Meren kohina kuului yötä päivää.
Ekan lomapäivän iltana lähdimme pääkatua pitkin kävelylle. Ilma kaikui kaskaiden eli puusirkkojen siritystä. Niitä on melkein mahdotonta erottaa puustosta, mutta tämä yksilö soitteli sen verran kovaa, että löysimme sen:
Löysimme myös hyvän ruokapaikan, jossa oli tarjolla paikallisiakin herkkuja:
Moussakaa, nam! Maksoi tässä ravintolassa 5,70 euroa.Johan oli hyvä mennä nukkumaan täydellä mahalla.
Maanantaina heräsimmekin aivan toisella jalalla, sillä otimme poikien kaksioon ilmastoinnin ja nukuimme kaikki sen autuaassa viileydessä.
Huoneistomme on tosi kivan kokoinen, varsinkin kun otimme kaksi kaksiota viidelle. Olohuone antaa lisää tilaa:
Makuuuhuoneen patjat eivät taatusti päästä selkää painumaan luokille, sen verran jämäkät patjat olivat:
Maanantai-iltana seurasimme parvekkeeltamme, kun viereisessä terassiravintolassa juhlittiin pikkutytön synttäreitä. Johan oli vieraita: lapsia parikymmentä, aikuisia kymmenittäin:
Ja parvekkeelta voi ihailla iltaisin mahtavia auringonlaskuja:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti