Ounasvaaraa ylös alas

Torstaiksi oli luvattu aurinkoinen sää, joten varasimme sen laskettelulle. Menimme jo ennen yhtätoista Ounasvaaran laskettelukeskukseen. Pakkasta oli 16 astetta.

Ostimme pakkasen pelossa vain kahden tunnin liput ja vuokrasimme vehkeet.

Pakkanen ei lopulta haitannutkaan, koska ei tuullut. Ylhäällä vaaralla oli komiat maisemat!













Opettelimme hommaa poikien kanssa ensin lasten rinteessä, mutta kun sen naruhissi oli niin raskas, päätimme siirtyä isoon rinteeseen. Pojat pääsivät jyvälle tosi nopsaan, ja lopulta piti ottaa Valtterin kanssa kaksi tuntia jatkoaikaa! Poika tuli rinnettä alas kuin syöksylaskija konsanaan.

Pakkanen kiri lopulta 18 asteeseen, joten lopputulos neljän tunnin pakerruksesta oli tämä:






















Illalla maistui kunnon pizzat Harunon pizzeriassa. Oheinen lasten pizza täytti jättilautasen - hinta oli kuitenkin edelleen vain neljä euroa!

Kyllä illalla uni maittoi!

Enää 303 yötä jouluun!

Joulupukki asustaa Valtterin takaa näkyvässä kammarissa. Jonotimme sinne ranskalaisten turistien kanssa puolisen tuntia.

Sisällä odotettaessamme vuoroa pukin luo poikia alkoi ihan jännittää!














Mutta kun pääsimme vuorollamme sisälle, olikin mukava vaihtaa joulupukin kanssa muutama sana. Pääsimme myös kuvaan pukin kanssa.

















Kiertelimme vielä Joulupukin pajakylässä. Valtteri huilasi hieman tällaisen pukin sylissä:




















Pajakylän halki kulkee Napapiiri.



















Ulkona saattoi törmätä tällaiseen lapin akkaan ja poroon :)





















Pihalla oli myös jäälohkare, johon matkailijat olivat "liimanneet" oman maansa kolikoita. Marcus ja Villekin kiinnittivät siihen omansa.


















Pajakylässä oli myös mainio jääliukumäki. Tässä pojat antavat tyylinäytteen.






Ruokailun jälkeen hukuimme Arktikumin pyörteisiin melkein kolmeksi tunniksi. Kyllä siellä riittikin katsomista. Ville tosin aikoo tulla vielä jonain päivänä uudelleen koluamaan loputonta tietolaaria...

Arktinen Rovaniemi

Tiistaina lähdimme aamiaisen jälkeen Husky Parkiin. Se sijaitsee Joulupukin Pajakylän laidalla. Jouduimme odottamaan muutaman minuutin koirien valjastusta, joten käytimme ajan hyväksemme ja rapsuttelimme oikein urakalla pieniä ja isoja koiria.


Valtteri sai pitää huskypentua sylissään...














... niin kuin Marcuskin. Kyllä ne pennut olivat suloisia!















































Kävimme kahden kilometrin valjakkoajelulla. Koirat olivat aivan innoissaan tietäessään, että kohta pääsevät juoksemaan, mutta rauhoittuivat lenkin jälkeen. Vaikka tuollainen parin kilometrin lenkki kuulema on aivan aamuverryttelyä koirille.

Oli tyyntä, mutta viima kävi naamaan niin, että olimme aivan jäässä perille päästyämme.

Tämä pieni pentu olisi halunnut välillä mennä koppiin nukkumaan, mutta kopissa oleva iso vahtikoira ei antanut lupaa...






Tässä pieni pätkä koiravaljakkoajelusta:






Sitten kävimme Joulupukin Pajakylässä kahvilla, josta kävelimme Arcticeen, jäämaailmaan.


















Siellä oli "jääiglu", jonne piti kontata sisälle. Yhdessä siivessä oli styrox-lumipalloja, jotka tuntuivat aivan pallomereltä.









Päät sai pyörälle napakelkassa, ainakin vauhdinantajalta.
















Arcticessa oli myös mielettömän kaunis jääbaari, missä kaikki huonekalut olivat jäätä! Jopa lasit olivat valettuja jäästä! Kyllä siinä Arctic Bear Shot pysyi hyvin kylmänä. Poikien kaakaot sentäs tarjoiltiin paperimukista.









Onneksi penkit kuitenkin olivat puuta - ja peitettyjä porontaljoilla.


















Silmän iloa oli tarjolla runsaasti: baari oli täynnä jääveistoksia, jotka olivat kauniisti valaistu.













Jos päivän puuhat alkavat väsyttää, jääbaarissa voi huilata isossa sängyssä, mikä on tietenkin jäästä veistetty.











Pystybaarissa saa olla tarkkana, etteivät juomat liu'u pöydältä maahan, ainakin, jos tilaa juomansa jäälasissa.

















Jee, Napapiiri on valloitettu!

Terveisiä Rovaniemeltä!

Asema pullisteli väkeä koko sunnuntai-illan. Kaikki junat olivat myöhässä.













Yhden korvilla yöllä viimein tuli raide 8 näyttötaululle. Ja junamme todellakin lipui hiljalleen laituriin, ja pääsimme hytteihimme.












Juna ei meinannut millään päästä asemalta lähtemään lumen takia. Kun viimein irtaannuimme laiturista, oltiin jo aamuyössä..








Lähdön kunniaksi piipahdimme nopsaan ravintolavaunussa. Ja sitten lähdimme nopsaan nukkumaan.











Uudet vaunut olivat moderneja. Käytävältä löytyi jopa suihkut. Kaikki autotkin kuljetettiin umpivaunuissa, eikä avovaunuissa kuten ennen vanhaan. Saimme aamupalan junassa konnarin jakamilla ruokakupongeilla.








Ennen kahta iltapäivällä astuimme Rovaniemen maaperälle! Aurinko paistoi, pakkasta -16 astetta. Matka meni oikeastaan ihan hyvin, tuumasi Valtteri.













Majoituimme pieneen hotelliimme ja lähdimme Santasportin kylpylään huuhtomaan matkan pölyt pois. Kylpylä oli tosi vaatimaton, mutta tarjosi jotain aivan uutta: höyrykaapin! Kuvassa Marcus höyrystymässä omaa 12 minuuttistaan.

Onko Rovaniemelle mänijöitä - junasta ei ole tietoakaan!

Viimeinkin koitti hiihtoloma! Suunnitelmat oli lyöty lukkoon jo joulukuussa, kun voitin Napapiirin kuvakisasta aktiivipäivän Rovaniemellä. Sain tuolloin varattua junaan viimeisen autopaikan ja pari hyttiä eli se tiesi menoa Napapiirille.

Ensin harmitti se, ettei perjantain junaan ollut paikkoja, mutta kun lumimyrsky sotki totaalisesti junien aikataulut (parhaimmillaan kuusi tuntia myöhässä), olikin leppoisaa pakata rauhassa työviikon jälkeen kamat kasaan ja lähteä vasta sunnuntai-iltana asemalle.

Mutta eihän se niin helposti mennyt: sama ruuhka oli sunnuntainakin asemalla. Satoja matkustajia parveili asemarakennuksessa katse tiukkana aikataulunäyttöön, jonka mukaan kaikki junat olivat myöhässä. Niin kuin meidänkin juna: auton kyllä sai aikanaan autonkuljetusvaunuun, mutta juna, jonka määrä oli lähteä 19.26, ei ollut vielä klo 22.58 tullut edes raiteille.



Yli tunnin odottelun jälkeen pyysimme tiskiltä kahviliput asemaravintolaan. Siellä notkuimme sitten loppuajan junan lähtöön saakka.












Viimeisin tieto tätä kirjoittaessa on, että 23.30 lähdetään. Saapas nähdä!