perjantai 30. huhtikuuta 2010

Hauskaa Wappua!

Sää helli vappuaaton juhlijoita Helsingissä. Aamun utuisuus hävisi iltapäivän auringon myötä, ja mittariin kipusi sen myötä 15 astetta! Onneksi Pekka Pouta osuu joskus väärään...


















Ennen viittä pakkasimme reppuun shamppanjaa, serpentiiniä sekä yo-lakkeja ja lähdimme keskustaan katsomaan Mantan lakitusta.




Tänä vuonna lakituksen hoiti HYY eli Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta. Teemana oli ilmastonmuutos, ja lakituspaikalla pyöri lumiukkoja ja pingviinejä.















Ylioppilaat vetivät lakit päähän heti, kun Manta sai omansa päähänsä.



















Samalla kohoteltiin maljoja.























Vapputorilla kierrellessä törmäsi monenlaiseen juhla-asuun:













































... ja monenlaiseen juhlakaluun!



















Pääasia kuitenkin oli, että kaikilla oli hauskaa! Vappujuhlat ovatkin olleet viime vuosina tosi siistit, emmekä ole törmänneet minkäänlaisiin rettelöitsijöihin.
























Mantan lakki otettiin ajoissa turvaan yön juhlijoilta ja vaihdettiin oikeaan vappuhattuun.

















Juhlajuomaa kului torilla sen verran paljon, että aamulla monen suu varmaan maistui tältä:


lauantai 24. huhtikuuta 2010

HesaOpen 2010

Varma kevään merkki on futisturnausten alkaminen. Siis ulkokentillä pelattavien. Runsasluminen talvi ei luvannut hyvää Pihlajamäen kentän kuivumiselle, ja niinpä vuoden 2010 HesaOpenia pelattiin lauantaina melko rapaisissa olosuhteissa. Pelien aikana tuli niskaan vielä vettä ja luntakin, mutta suurimman osan päivää onneksi paistoi.

Ennen pelien alkua aamuyhdeksältä kenttää yritettiin vielä epätoivoisesti kuivata.















Loppujen lopuksi pelit pelattiin kentillä, joilla oli valtavia lammikoita, joista palloa ei meinannut saada edes ongittua ylös. Kun märällä kentällä muutenkin kaatuiltiin paljon, olivat pelaajat kuin likaojasta nousseita pelien päätyttyä.
















PK-35 P01Punaisilla ei ole vielä vannoutunutta maalivahtia, joten jokainen joutuu vuorollaan maaliin. Tässä vuorossa Valtteri.



















Peleissä oli pakko painaa täysillä kelistä riippumatta. Ensimmäisen turnauspäivän saldo: 1 hävitty, 2 voitettua ottelua. Sunnuntaina on vielä jäljellä kaksi matsia.





















Sunnuntain pelit hävittiin niukasti molemmat Tässä ikäluokassa ei pelattu vielä sijoituksista, vaan kaikki saivat mitalin.






































Tässä vielä Valtsun "hyppelyä" pallon perässä:


maanantai 5. huhtikuuta 2010

Lampolassa

Haltialan maatilalla Helsingissä Vantaa-joen varrella voi tutustua monenlaisiin kotieläimiin. Matkamme meinasi tyssätä tyystin, kun joki oli tulvinut tielle asti estäen autoliikenteen valitsemaamme tietä pitkin. Onneksi toinen reitti löytyi nopeasti.


















Juuri ennen pääsiäistä Haltialassa oli karitsoitu, ja pieniin vastasyntyneisiin karitsoihin pääsi tutustumaan pitkäperjantaista lähtien.







Emolammas ei ollut moksiskaan sankoista kävijämääristä, vaan märehti rauhassa heiniään.

















Pienet karitsat elivät elämänsä alkutaipaletta juuri niin kuin pienet eläinlapset tekevät: nukkuivat, söivät ja kirmailivat emonsa ympärillä.



















Nämä karitsaiset ovat kuin suoraan Lambi-mainoksesta.


















Lehdissä oli kirjoiteltu, että kävijät voivat ottaa mukaansa vanhat tuttipullonsa ja juottaa karitsoja. Se oli kuitenkin peruttu ja niinpä käyttämättä jääneitä tuttipulloja kertyi melkoinen määrä. Olisihan se ollut somaa juottaa tuttipullosta vastasyntynyttä karitsaa! Onneksi lampaita sai kuitenkin silitellä mielin määrin.


















Ulkona nähtävänä olivat tilan lehmät. Kuvassa poseeraa komeasarvinen Hereford-lehmä.











Tässä elävää kuvaa söpöistä lampaista:


perjantai 2. huhtikuuta 2010

Ristin tiellä

Kuuntelimme pitkäperjantaina Christopherin kuoron eli Cantores Minoresin esittämän Matteus-passion. Evankelistana eli kertojana esiintyi jälleen miellyttävän lauluäänen omaava Tom Nyman, lisäksi oli liuta muita solisteja. Kolme ja puolituntinen passio on haastava niin kuorolle, kuoronjohtajalle, orkesterille kuin yleisöllekin. Onneksi välillä pidettiin 20 minuutin tauko, jotta pääsi hieman seisoskelemaan - kirkon penkit kun tunnetusti eivät ole turhan mukavia.

Konsertin päätyttyä marssimme suoraan Säätytalolle odottelemaan Kristuksen kärsimysnäytelmän saapumista Kaisaniemestä. Via Crucis - Ristin tie -näytelmä esitettiin tänä vuonna 15. kerran. Tie kulkee Kaisaniemestä Säätytalon kautta Tuomiokirkon rappusille, missä Jeesus ristiinnaulitaan.




Säätytalolla Jeesusta pilkattiin ja tuomittiin ristiinnaulittavaksi.












Tuomikirkko oli valaistu monilla eri väreillä kärsimysnäytelmän loppuhuipennusta varten.



















Jeesus saapuikin pian ristiään raahaten. Kansa juhli kadulla odottaen tuomion täytäntöönpanoa.













Jeesuksen molemmin puolin oli jo ristiinnaulittu kaksi rikollista.













Jeesuksen roolin näytteli tänä vuonna japanilainen naisnäyttelijä Yuko Takeda. Hesarin mukaan hän ei osaa suomea enempää kuin opettelemansa vuorosanat. Puheessa olikin jännä korostus. Loppujen lopuksi näytelmää ei häirinnyt, että nainen esiintyi Jeesuksena, sillä tärkeintä oli kuitenkin, mitä hän puhui.

Ohessa pari otosta näytelmän lopusta.