tiistai 28. syyskuuta 2010

Don Rosaa ja suppilovahveroita

Perjantai-iltana kiirehdimme Valtterin matsin jälkeen Jumbon City-Markettiin jonottamaan Don Rosan nimikirjoitusta. Jono kiersi ympäri kauppaa, mutta parin tunnin jonotuksen jälkeen Rosan nimmari koristi isoa Aku Ankka -kirjaa. Parempi tuuri meillä oli verrattuna niihin reppanoihin keskustan Suomalaisessa kirjakaupassa, jossa kiireisen aikataulun vuoksi oli jouduttu käännyttämään pari tuntia jonossa seisseet pois.




Lauantaina lähdimmekin iltapäivällä viimeistä kertaa Lahnajärvelle. Olimme vuokranneet mökin, jossa oli suorastaan kuuma. Lauantaina nimittäin oli kesäinen päivä, lämpökin nousi 18 asteeseen. Niinpä tarkenimme t-paidassa sienimetsässäkin. Valtteri suojautui hirvikärpästakkiin ja säästyi näin niiden hyökkäykseltä. Itse olen jo tottunut niihin, ja poimin niitä sitä mukaa päästä kuin siellä alkoi liikettä tuntumaan.



Metsässä törmäsikin monenlaisiin eläimiin:

Leppäkerttu nautiskeli suorastaan kesäisestä lämmöstä.
















Tämä siipiveikko kiipesi määrätietoisesti saappaan vartta pitkin.
















Yksinäinen rupikonna piiloutui oksien alle.



















Sieniä metsässä oli. Tosin yhtään tattia emme saaneet, mutta kanttarelleja ja varsinkin suppilovahveroita litratolkulla:

Kun löytää yhden suppilon, niitä on taatusti ympärillä lisää!


















Lämpimässä säässä oli mukava oleskelle raittiissa ilmassa. Valtteri kävi kokeilemassa taitojaan temppuradalla:



Illan suussa tietenkin saunottiin. Pojat eivät enää uskaltaneet uida, olihan vesi enää 13-asteista. Itse vedin  rohkeasti seitsemän vetoa, kunnes henki alkoi salpaantua. Eikä sen jälkeen meinannut lämmetä saunassakaan!
Niin oli syksyn merkit ilmassa seuraavana päivänä, kun mittari oli laskenut alle kymmenen asteen ja tuuli repi lehtiä puista. Oli aika jättää hyvästit Lahnajärvelle seuraavaan vuoteen!




tiistai 21. syyskuuta 2010

Syksyn kiireitä

Komeita kärpässieniä!




















Aloitin vuorotteluvapaan 9. syyskuuta, ja siitä lähtien onkin puuhaa riittänyt! Suurin syy siihen on aloittamani remontti. Tai eihän sitä oikein pääse aloittamaan, ennen kuin olen tyhjentänyt poikien huoneen tarpeettomista kamoista, jotta edes pääsee lähelle surkeaan kuntoon päässeitä seiniä. Mutta se tuntuu vievän  ikuisuuden. Kirjoitan remontista vähintään kerran viikossa toiseen blogiini http://remonttipirkko.blogspot.com.

Onneksi viime viikonloppuna pääsimme Lahnajärvelle mökille, jotta aivot ja etenkin kädet saivat muuta tekemistä. Vähän väliä ropisevat sadekuurotkaan eivät haitanneet, kun oli lämmin mökki. Ja saappaissa oli mukava lähteä rompsuttelemaan sienimetsään. Ja kyllä niitä sieniä olikin! Tosin 90 % sai jäädä metsään odottamaan tunnistajaansa, mutta keräsimme silti neljä kiloa kanttarelleja, litran mustatorvisieniä ja vajaan kilon suppilovahveroita. Niissä onkin riittänyt sitten iltapuhdetta, kun on siivonnut niitä pakkaseen.

Sienestäminen on äärimmäisen rentouttavaa puuhaa. Lisäksi se stimuloi useita aisteja samanaikaisesti eli on todellista hyötyliikuntaa etenkin vanhuksille virkistäen aivoja ja kehoa. Illalla sen tuntikin, kun suu vääntäytyi vähän väliä haukotukseen: happimyrkytys:)