Aamulla juniori heräsi kalpeana ja pahoinvoivana. Vointi kohisi kuitenkin pikkuhiljaa, onneksi. Lähdimme kahdestaan lumihommiin ulos. Lämpotila oli kääntynyt jo plussan puolelle, ja saimme aikaiseksi minilumiukon ja lumilyhdyn.Sitten uppuroimme grillimajalle, jonne yritimme tehdä tulen. Märät puut pistivät vastaan urakalla, mutta viimein roihusi kunnon flekit.
Hiilloksella paistetut makkarat ja ruisleivät maistuivat, vaikka pinta meinasi olla liiankin hyvin paistettu. Vielä kaakaot kermavaahdolla, niin sinähän sitä olikin laskiaistiistain herkkuja!
Heitimme Chrisin ja Valtterin iltamäkeen neljäksi tunniksi. Menimme sitten Villen kanssa hiihtämään Himoksen huipulla olevalle ladulle. Siellähän Valtteri vilahtikin juuri mäkeä alaspäin. Lenkki oli 4,4 kilometriä vaihtelevaa metsämaastoa. Maisema oli kuin Lapista! Jos täällä on näin kaunista, miksi lähteä tuhannen kilometrin päähän pohjoiseen?
Hiihdon jälkeen kävimme Jämsässä täydentämässä ruokavarastoja Marcuksen kanssa. Kyllä tortillat maistuivatkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti