Keskiviikkona oli taas laskettelupäivä. Rinteessä olimme puoliltapäivin. Aiemminkin olisi voinut mennä, sillä aurinkoista oli luvassa vain viiteen saakka. Ville suunnisti meidät heitettyään Jyväskylään ilmailumuseoon.
Pojat hävisivät isoihin rinteisiin ja minä jäin sahaamaan sinistä rinnettä. Vain reilut puoli tuntia myöhemmin moottorikelkka haki rinteestä ikäiseni naisen, joka oli samaan aikaan ostamassa päivälippuja. Mahtaa harmittaa, kun homma tyssäsi heti alkuunsa. Muutoin oli suorastaan ihme, ettei loukkaantuneita ollut sen enempää, semmoinen kuhina suosituimmisssa rinteissä oli. Parissa päivässä potilaita tuli kolme-neljä.
Sateet tulivat etuajassa. Iltapäivällä kaakatotauon aikana taivas repesi ja lunta tuli rinnettä alas tullessa niin kovaa, että tuntui kuin olisi neuloilla pistellyt. Mutta ei se lopulta tahtia haitannut, laskettelijoita riitti ihan samaan tahtiin. No, ehkä hissijono oli vähän lyhyempi kuin poutapäivinä.
Viideltä oli aika käydä ruokataolla ja kamppeita kuivaamassa. Syönnin jälkeen Valtteri, Chris ja minä kävimme vielä laskettelemassa iltakahdeksaan asti. Sitten saunaan!
Torstaina ohjelmassa olikin sitten pakkaaminen, mökin siivous ja kotiinlähtö kello 12. Lämpötila oli noussut plus neljään.
Mustikkarinne 1:n paritalo oli kaikin puolin meille sopiva, mitä nyt muurahaisia jouduttiin karkottamaan myrkyin, patjat olivat liian pehmeät ja jääkaappi oli liian lämmin. Olisin mielelläni käynyt retkiluistelemassakin, mutta jäälle noussut vesi esti sen. Ehkäpä ensi kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti